{"id":530,"date":"2020-11-05T15:11:37","date_gmt":"2020-11-05T15:11:37","guid":{"rendered":"https:\/\/ftd.cognihealth.in\/?page_id=530"},"modified":"2024-11-01T03:41:36","modified_gmt":"2024-11-01T03:41:36","slug":"functional-dissociative-seizures","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/symptoms\/fnd-symptoms\/functional-dissociative-seizures\/","title":{"rendered":"Toiminnalliset kohtaukset"},"content":{"rendered":"\n<p>Toiminnalliset kohtaukset ovat yleisimpi\u00e4 toiminnallisia neurologisia oireita.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiminnallisia kohtauksia on kutsuttu my\u00f6s dissosiatiivisiksi kohtauksiksi, psykogeenisiksi kohtauksiksi ja ei-epileptisiksi kohtauksiksi. T\u00e4ss\u00e4 oppaassa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4osin termi\u00e4 \u201dtoiminnalliset kohtaukset\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiminnalliset kohtaukset ovat pelottavia ja toimintakyky\u00e4 heikent\u00e4vi\u00e4. Ne muistuttavat hyvin paljon epilepsiakohtausta tai py\u00f6rtymist\u00e4. Kohtaukseen voi liitty\u00e4 kehon t\u00e4rin\u00e4\u00e4 tai pitk\u00e4aikaisia tajunnanh\u00e4iri\u00f6it\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Epilepsiakohtaus johtuu aivojen \u00e4killisest\u00e4, ep\u00e4normaalista s\u00e4hk\u00f6isest\u00e4 purkauksesta. Sen sijaan toiminnallisissa kohtauksissa aivoissa ei n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4llaista s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 purkaustoimintaa. (katso kuva)<\/p>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"709\" src=\"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/DS_korjattu-1024x709.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-10765\" srcset=\"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/DS_korjattu-1024x709.jpg 1024w, https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/DS_korjattu-300x208.jpg 300w, https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/DS_korjattu-768x532.jpg 768w, https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2022\/09\/DS_korjattu.jpg 1442w\" sizes=\"(max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Toisin kuin epilepsiassa, toiminnalliset kohtaukset eiv\u00e4t johdu aivojen s\u00e4hk\u00f6toiminnan h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 tai muusta neurologisesta sairaudesta. Sen sijaan ne johtuvat hermoston v\u00e4liaikaisesta toimintah\u00e4iri\u00f6st\u00e4 ja muistuttavat transsimaista tilaa. Toiminnalliset kohtaukset ovat hoidettavissa, joskaan eiv\u00e4t l\u00e4\u00e4kkeill\u00e4. Kohtauksia hoidetaan opettelemalla keinoja hallita niit\u00e4 ja selvitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4, miksi kohtaukset ovat alun perin alkaneet.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiminnalliset kohtaukset ovat tavallisia. L\u00e4hes puolella sairaalaan tuoduista ep\u00e4illyist\u00e4 epilepsiakohtauspotilaista kohtaus osoittautuu toiminnalliseksi.&nbsp; Yhdistyneiss\u00e4 kuningaskunnissa noin 50,000 ihmist\u00e4 ja Yhdysvalloissa 250,000 ihmist\u00e4 saa toiminnallisia kohtauksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Useat toiminnallisia kohtauksia saavat potilaat diagnosoidaan jossain hoidon vaiheessa v\u00e4\u00e4rin epilepsiapotilaiksi. Osa saa jopa l\u00e4\u00e4kityst\u00e4 epilepsian hoitoon.<\/p>\n\n\n\n<h2>Mitk\u00e4 ovat toiminnallisten kohtausten tyypilliset piirteet?<\/h2>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" width=\"845\" height=\"377\" src=\"\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/DS2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-2554\" srcset=\"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/DS2.jpg 845w, https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/DS2-300x134.jpg 300w, https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2021\/06\/DS2-768x343.jpg 768w\" sizes=\"(max-width: 845px) 100vw, 845px\" \/><\/figure>\n\n\n\n<p>Toiminnallisia kohtauksia on kahdenlaisia:<\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Kohtauksiin liittyy liikett\u00e4<\/em><\/strong>\u2013 tyypillisesti kohtaukseen liittyy \u00e4killisi\u00e4, riuhtovia liikkeit\u00e4, jotka n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t kouristuskohtaukselta<\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Kohtauksiin ei liity liikett\u00e4<\/em><\/strong>\u2013 n\u00e4iss\u00e4 kohtauksissa potilas kaatuu maahan ja makaa liikkumatta ja reagoimatta jopa useita minuutteja. Osaan n\u00e4ist\u00e4 kohtauksista voi liitty\u00e4 tuijotuskohtauksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Tutkimuksessa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri pyrkii erottamaan toiminnallisen kohtauksen epileptisest\u00e4 kohtauksesta. Erottavia piirteit\u00e4 ovat muun muassa:<\/p>\n\n\n\n<ul><li>Kohtausten pitk\u00e4 kesto<\/li><li>P\u00e4\u00e4n ja raajojen mahdolliset liikkeet n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t ep\u00e4tyypillisilt\u00e4 epilepsiakohtauksille.<\/li><li>Mahdollinen pitkittynyt reagoimattomuus.<\/li><li>Silmien ja suun ep\u00e4tyypilliset oireet kohtauksen aikana<\/li><li>Kohtausta mahdollisesti edelt\u00e4v\u00e4t varoitusmerkit. \u201cVaroitusten\u201d kesto voi vaihdella. Ne voivat puuttua kokonaan tai kest\u00e4\u00e4 useita tunteja. Yleens\u00e4 voimistuvat ja pelottavat fyysiset oireet kuten kipu voivat edelt\u00e4\u00e4 kohtausta. Usein n\u00e4ihin liittyy <a href=\"\/fi\/symptoms\/common-associated-symptoms\/dissociative-symptoms\/\" data-type=\"URL\" data-id=\"\/fi\/symptoms\/common-associated-symptoms\/dissociative-symptoms\/\">dissosiatiivisia oireita<\/a>.<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>Potilaalle toiminnallisten kohtausten kuvaileminen on usein epilepsiakohtauksiakin vaikeampaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Tyypillisesti vain epilepsiaan erikoistunut l\u00e4\u00e4k\u00e4ri (neurologi) voi varmuudella erottaa toiminnalliset kohtaukset muista kohtauksista. Epilepsiassakin esiintyy lukuisia erilaisia kohtaustyyppej\u00e4. Kohtausten erottaminen toiminnallisista kohtauksista on haastavaa jopa kokeneelle ensihoitajalle, sairaanhoitajalle ja yleisl\u00e4\u00e4k\u00e4rille.<\/p>\n\n\n\n<p>Erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi diagnosoida kohtauksen hyvin tarkasti (yhdeks\u00e4ss\u00e4 kymmenest\u00e4 tapauksesta) n\u00e4hdess\u00e4\u00e4n videon kohtauksesta (esimerkiksi k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4 kuvattu video). L\u00e4hes varma diagnoosi saadaan my\u00f6s, mik\u00e4li l\u00e4\u00e4k\u00e4rill\u00e4 on mahdollisuus tarkkailla potilasta kohtauksen aikana.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisinaan l\u00e4\u00e4k\u00e4rit hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t ep\u00e4selviss\u00e4 tilanteissa aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4\u00e4 (EEG) tutkiakseen aivojen s\u00e4hk\u00f6ist\u00e4 toimintaa. K\u00e4yr\u00e4 osoittaa aivojen ep\u00e4normaalin s\u00e4hk\u00f6isen toiminnan epilepsiakohtauksen aikana. T\u00e4llaista ep\u00e4normaalia toimintaa ei esiinny toiminnallisissa kohtauksissa. Aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4 on k\u00e4ytt\u00f6kelpoisin yhdistettyn\u00e4 kohtauksesta kuvattuun videotallenteeseen. T\u00e4ss\u00e4kin tapauksissa l\u00e4\u00e4k\u00e4ri tarkastelee toiminnallisen kohtauksen piirteit\u00e4 kokonaisuutena, eik\u00e4 keskity ainoastaan normaaliin EEG-l\u00f6yd\u00f6kseen.<\/p>\n\n\n\n<p>Aivoja kuvantamalla esimerkiksi magneettikuvauksella tai tietokonetomografialla ei voida diagnosoida toiminnallisia kohtauksia. Niit\u00e4 voidaan kuitenkin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mahdollisten muiden sairauksien poissulkuun.<\/p>\n\n\n\n<h3>Mik\u00e4 aiheuttaa toiminnalliset kohtaukset?<\/h3>\n\n\n\n<p>Toiminnalliset kohtaukset ovat monimutkainen ilmi\u00f6. Niiden syntyyn vaikuttavat tekij\u00e4t ovat yksil\u00f6llisi\u00e4. Usein oireisiin liittyy turhautumista, huolta ja matalaa mielialaa. Ne eiv\u00e4t kuitenkaan ole kohtausten ainoa syy.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiminnallisia kohtauksia voi esiinty\u00e4 useissa eri tilanteissa. On kuitenkin mahdollista, ett\u00e4 oireesi ilmenev\u00e4t ilman yhdenk\u00e4\u00e4n alla listatun tapahtuman vaikutusta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Satunnaisesti<\/em>&nbsp;<\/strong>\u2014 H\u00e4mment\u00e4vint\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 kohtauksissa on se, ett\u00e4 ne voivat alkaa ilman ennakkovaroitusta.<\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Levossa ilman h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6it\u00e4<\/em>&nbsp;<\/strong>\u2013 Toiminnalliset kohtaukset ja niihin liittyv\u00e4 transsin kaltainen tila alkavat todenn\u00e4k\u00f6isemmin levossa, esimerkiksi s\u00e4ngyss\u00e4 tai sohvalla. Keskittyess\u00e4 tai kiinnitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 huomion muualle transsimainen tila ei saa sinua niin hyvin valtaansa<\/p>\n\n\n\n<p><em><strong>Hyperventilaatiokohtauksen yhteydess\u00e4<\/strong><\/em>&nbsp;\u2013 Joissain tapauksissa toiminnalliset kohtaukset liittyv\u00e4t hyperventilaatioksi kutsuttuun pinnalliseen ja nopeaan hengitykseen. Potilas ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huomaa itse hyperventiloivansa, mutta ymp\u00e4rill\u00e4 olevat ihmiset saattavat huomata sen. Hyperventilaatio saattaa pahentaa kohtausta. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, sill\u00e4 se voi auttaa hillitsem\u00e4\u00e4n ja est\u00e4m\u00e4\u00e4n tulevia kohtauksia. Muita kohtauksen oireita voivat olla kuumat aallot, hengenahdistus ja k\u00e4sien kihelm\u00f6inti. Joskus n\u00e4m\u00e4 oireet saattavat liitty\u00e4 paniikkikohtaukseen.<\/p>\n\n\n\n<p><em><strong>Depersonalisaation ja derealisaation yhteydess\u00e4<\/strong><\/em>\u2014N\u00e4ill\u00e4 termeill\u00e4 viitataan <a href=\"\/fi\/symptoms\/common-associated-symptoms\/dissociative-symptoms-feeling-spaced-out\/\" data-type=\"URL\" data-id=\"\/fi\/symptoms\/common-associated-symptoms\/dissociative-symptoms-feeling-spaced-out\/\">dissosiatiivisiin oireisiin<\/a>, joita esiintyy usein toiminnallisen kohtausten yhteydess\u00e4. Niill\u00e4 tarkoitetaan pelottavia kokemuksia siit\u00e4, ett\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t asiat eiv\u00e4t ole aivan todellisia, mieli on jollain tavoin irtaantunut ruumiista tai kaikki ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t asiat ovat kaukana tai kummallisia. Usein potilaat kuvaavat olevansa tietoisia ymp\u00e4r\u00f6ivist\u00e4 ihmisist\u00e4, mutta kykenem\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 puhumaan heille. T\u00e4llaisten oireiden yhteydess\u00e4 on hy\u00f6dyllist\u00e4 tunnistaa n\u00e4m\u00e4 tuntemukset ja tiedostaa, ett\u00e4 ne kuuluvat toiminnalliseen kohtaukseen. Oireet voivat olla todella pelottavia sellaiselle, joka ei ole kokenut niit\u00e4 aiemmin. Oireet voivat jopa aiheuttaa ruumiista irtautumiskokemuksen, mutta niist\u00e4 selvi\u00e4\u00e4 hengiss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p><strong><em>Stressin yhteydess\u00e4<\/em>&nbsp;<\/strong>\u2013 Joissain tapauksissa stressi on selke\u00e4 kohtauksia aiheuttava tekij\u00e4. Kohtaus voi laueta esimerkiksi riidan j\u00e4lkeen tai supermarketin kaltaisessa ruuhkaisessa ja \u00e4\u00e4nekk\u00e4\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Joissain tapauksissa pelkk\u00e4 ahdistavien ajatusten ajatteleminen laukaisee kohtauksen.<\/p>\n\n\n\n<p><em><strong><a href=\"\/fi\/symptoms\/common-associated-symptoms\/pain\/\" data-type=\"URL\" data-id=\"\/fi\/symptoms\/common-associated-symptoms\/pain\/\">Kivun<\/a> yhteydess\u00e4&nbsp;<\/strong><\/em>\u2013 Kipu on hyvin tyypillinen osa toiminnallista neurologista oireistoa. Joissain tapauksissa kipukohtauksen yhteyteen kehittyy toiminnallisia kohtauksia. Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 toiminnallinen kohtaus kehittyy keinoksi torjua kiputila. T\u00e4llainen kohtaus syntyy automaattisesti, eik\u00e4 potilas laukaise sit\u00e4 tietoisesti.<\/p>\n\n\n\n<p>Ainakin puoleen toiminnallisia kohtauksia liittyy lyhyt ennakkovaroitus. Osalla potilaista kohtaus alkaa aina ilman varoitusta. Osa saa varoituksen joka kerta. Usein potilas saa ennakkovaroituksen kohtauksien alkaessa, mutta t\u00e4m\u00e4 varoitus muuttuu ajan my\u00f6t\u00e4 lyhyemm\u00e4ksi ja saattaa lopulta kadota kokonaan.<\/p>\n\n\n\n<p>N\u00e4iden ennakkovaroitusten tunnistaminen on olennainen osa toiminnallisten kohtausten torjumista. Ennakkovaroituksia voi oppia pident\u00e4m\u00e4\u00e4n. Tajuttomuus voi olla kehon reaktio voimakkaisiin varoitusoireisiin.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4n sivuston hoitoa k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 osassa annetaan yleisesti lis\u00e4tietoa toiminnallisten neurologisten oireiden hoidosta. Toiminnallisten kohtauksien hoito -osiossa annetaan lis\u00e4tietoa oireiden hoidosta.<\/p>\n\n\n\n<h3>Miksi toiminnalliset kohtaukset voivat muuttua pahemmiksi ajan kanssa?<\/h3>\n\n\n\n<p>Ei aina tiedet\u00e4 tarkasti, mik\u00e4 ihmisell\u00e4 laukaisee toiminnallisen kohtauksen. Kun kohtaukset alkavat, ne voivat muuttua pahemmiksi useista eri syist\u00e4. Usein pelkk\u00e4 kohtauksista murehtiminen tekee niist\u00e4 paljon pahempia.<\/p>\n\n\n\n<p>Kohtauksista murehtiminen aloittaa noidankeh\u00e4n, jossa murehtiminen aiheuttaa lis\u00e4\u00e4 kohtauksia.<\/p>\n\n\n\n<p>Murhetta aiheuttavia tekij\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi:<br \/>\u00b7 pelko loukkaantumisesta kohtauksen aikana.<br \/>\u00b7 pelko nolatuksi tulemisesta saamalla kohtaus julkisella paikalla.<br \/>\u00b7 pelko kehon hallinnan menett\u00e4mist\u00e4.<br \/>\u00b7 ristiriitaisen tiedon saaminen eri l\u00e4\u00e4k\u00e4reilt\u00e4.<br \/>\u00b7 kokemus siit\u00e4, etteiv\u00e4t l\u00e4\u00e4k\u00e4rit tied\u00e4 kohtausten syyt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>\u00b7 pelko huomaamatta j\u00e4\u00e4neest\u00e4 vakavasta sairaudesta.<br \/>\u00b7 hy\u00f6dytt\u00f6mien l\u00e4\u00e4kkeiden k\u00e4ytt\u00e4minen.<br \/>\u00b7 l\u00e4\u00e4kkeiden ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4t sivuvaikutukset.<br \/>\u00b7 pelko siit\u00e4, ettei oireita uskota tai oteta vakavasti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Toiminnalliset ei-epileptiset kohtaukset ovat hyvin yleisi\u00e4 toiminnallisia oireita. <\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":1628,"parent":937,"menu_order":273,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-template\/symptom-details-page-template.php","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/530"}],"collection":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=530"}],"version-history":[{"count":198,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/530\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15604,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/530\/revisions\/15604"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/937"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1628"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=530"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}