{"id":559,"date":"2020-11-29T13:33:25","date_gmt":"2020-11-29T13:33:25","guid":{"rendered":"https:\/\/ftd.cognihealth.in\/?page_id=559"},"modified":"2024-11-01T03:45:02","modified_gmt":"2024-11-01T03:45:02","slug":"functional-speech-swallowing-symptoms","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/symptoms\/fnd-symptoms\/functional-speech-swallowing-symptoms\/","title":{"rendered":"Puhe- ja nielemisvaikeudet"},"content":{"rendered":"\n<p>Yleisimpi\u00e4 toiminnallisia puhe- ja nielemisvaikeuksia ovat:<\/p>\n\n\n\n<h3>Puuroutuva puhe<\/h3>\n\n\n\n<p>Puuroutuva puhe (dysartria) on toisinaan normaalia ja toisinaan ei. Puhuja kuulostaa ik\u00e4\u00e4n kuin p\u00e4ihtyneelt\u00e4, vaikka h\u00e4n ei ole nauttinut alkoholia. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit tuntevat useita erilaisia puheen puuroutumista aiheuttavia sairauksia. Puuroutuvaa puhetta esiintyy kuitenkin my\u00f6s toiminnallisena oireena.<\/p>\n\n\n\n<h3>\u00c4nkytys<\/h3>\n\n\n\n<p>\u00c4nkytys voi kehitty\u00e4 toiminnallisena oireena, vaikka potilas ei ole aiemmin k\u00e4rsinyt \u00e4nkytyksest\u00e4. Puheesta voi tulla ep\u00e4varmaa. Tauot siirtyv\u00e4t sanojen v\u00e4leist\u00e4 sanojen keskelle. Jokaisen sanan aloitukseen voi liitty\u00e4 ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n\n\n\n<h3>Vaikeudet sanojen l\u00f6yt\u00e4misess\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 oire liittyy enemm\u00e4n ajatteluun (kognitioon), kuin puheoireisiin. Potilas voi kokea, ett\u00e4:<\/p>\n\n\n\n<ol type=\"1\"><li>H\u00e4n etsii sopivaa sanaa, muttei saa sit\u00e4 mieleens\u00e4.<\/li><li>Sanat menev\u00e4t sekaisin lauseissa.<\/li><li>Sanat tulevat suusta v\u00e4\u00e4rin tai ep\u00e4sanoina \u2013 esimerkiksi: \u201dMiss\u00e4 on jana-asema?\u201d \u201djuna-aseman\u201d sijaan.<\/li><\/ol>\n\n\n\n<h3>Kuiskaava tai k\u00e4he\u00e4 \u00e4\u00e4ni (dysphonia)<\/h3>\n\n\n\n<p>T\u00e4ll\u00e4isessa toiminnallisessa puhevaikeudessa puhujan \u00e4\u00e4ni kuulostaa ik\u00e4\u00e4n kuin olevan flunssaiselta. &nbsp;Oire ei kuitenkaan johdu kurkun karheudesta tai muusta n\u00e4kyv\u00e4st\u00e4 \u00e4\u00e4nihuulten vaivasta. Oire my\u00f6s kest\u00e4\u00e4 huomattavasti kauemmin, kuin flunssaan liittyv\u00e4t puhevaikeudet. Korva-, nen\u00e4- ja kurkkutautil\u00e4\u00e4k\u00e4rit tutkivat t\u00e4llaista <em>toiminnallista dysfoniaa<\/em>. Tavoitteena on varmistaa, ettei oireiden taustalla ole muuta sairautta. Toiminnallinen puhevaikeus voi olla ajoittaista ja flunssavirus voi olla sen alkuper\u00e4inen laukaisija. Kurkunp\u00e4\u00e4n tulehduksen j\u00e4lkeen \u00e4\u00e4nihuulet \u201dunohtavat\u201d palata normaaliin toimintaan, vaikka virus on parantunut.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisinaan potilaat menett\u00e4v\u00e4t tyystin kykyns\u00e4 tuottaa puhetta. T\u00e4t\u00e4 kutsuttaan toiminnalliseksi <em>afoniaksi.<\/em> Toisinaan tietyiss\u00e4 tilanteissa puhuminen tuntuu helpommalta, kuin toisissa.<\/p>\n\n\n\n<h3>Toiminnallinen puheen \u00e4\u00e4nt\u00e4mish\u00e4iri\u00f6<\/h3>\n\n\n\n<p>Puhetapa muuttuu erilaiseksi ja saattaa muistuttaa vierasta aksenttia. T\u00e4t\u00e4 voi esiinty\u00e4 lukuisten neurologisten sairauksien yhteydess\u00e4, mutta my\u00f6s toiminnallisena oireena. <\/p>\n\n\n\n<h3>Nielemisvaikeudet (globus)<\/h3>\n\n\n\n<p>Toiminnalliseen neurologiseen oireistoon liittyy toisinaan nielemisvaikeuksia. Tyypillisesti t\u00e4llainen oire on tuntemus siit\u00e4, ett\u00e4 jotain on jumissa kurkun yl\u00e4osassa. T\u00e4m\u00e4 tuntemus voi esiinty\u00e4, vaikka potilas ei niele mit\u00e4\u00e4n. Se voi my\u00f6s tehd\u00e4 nielemisest\u00e4 vaikeaa. T\u00e4llaista nielemisoiretta kutsutaan usein <em>globukseksi <\/em>tai <em>globus<\/em><strong><em> <\/em><\/strong><em>pharyngis<\/em> -oireeksi. Korva-, nen\u00e4 ja kurkkutautil\u00e4\u00e4k\u00e4ri tutkii nielemisoireet yleens\u00e4 ensimm\u00e4iseksi. N\u00e4in rajataan pois mahdolliset muut oireiden aiheuttajat. Globus-potilailla esiintyy tavallisesti my\u00f6s n\u00e4r\u00e4styst\u00e4, jonka hoitaminen voi parantaa toiminnallisia oireita. N\u00e4r\u00e4stys ei kuitenkaan ole aina nielemisoireiden ainoa syy.<\/p>\n\n\n\n<h3>Ysk\u00e4<\/h3>\n\n\n\n<p>Ysk\u00e4\u00e4 aiheuttaa monenlaiset tekij\u00e4t. Toiminnallinen ysk\u00e4 voi kummuta syv\u00e4lt\u00e4 keuhkoista tai olla pinnallista \u201dallergiaysk\u00e4\u00e4\u201d. Keuhkol\u00e4\u00e4k\u00e4ri tutkii ysk\u00e4n usein ensimm\u00e4isen\u00e4 rajatakseen pois mahdolliset hengityselinsairaudet.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Miksi testitulokseni ovat normaaleja?<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Toiminnallisissa puhe- ja nielemisvaikeuksissa kaikki hermoston osat ovat ehji\u00e4. Ne eiv\u00e4t vain toimi normaalisti tiettyin\u00e4 aikoina.<\/p>\n\n\n\n<p>L\u00e4\u00e4k\u00e4ri tekee diagnoosin kuultuaan potilaan oireet ja tehty\u00e4\u00e4n tutkimuksen. Toiminnalliseen oireistoon liittyy oireita ja tutkimusl\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4, jotka eiv\u00e4t sovi mihink\u00e4\u00e4n muuhun sairauteen. Diagnoosi tehd\u00e4\u00e4n n\u00e4iden l\u00f6yd\u00f6sten perusteella.<\/p>\n\n\n\n<p>Yleens\u00e4 toiminnallisen puhe- tai nielemisvaikeuden toteaa neurologi. Normaalit kuvantamiset ja testit voivat auttaa diagnoosin tekemisess\u00e4. Korva, nen\u00e4 ja kurkkul\u00e4\u00e4k\u00e4ri diagnosoi yleens\u00e4 toiminnallisen dysfonian ja keuhkol\u00e4\u00e4k\u00e4ri toiminnallisen ysk\u00e4n. Puheen tuottamisen ja kielen ammattilaiset (puheterapeutit) ovat puhe- ja nielemisvaikeuksien asiantuntijoita, joilla on t\u00e4rke\u00e4 rooli taudin toteamisessa ja hoidossa.<\/p>\n\n\n\n<h3>Miten toiminnallisia puhe- ja nielemisvaikeuksia hoidetaan?<\/h3>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4tietoa puheterapiasta l\u00f6ytyy <a href=\"\/fi\/treatment-2\/speech-and-language-therapy\/\" data-type=\"URL\" data-id=\"\/fi\/treatment-2\/speech-and-language-therapy\/\">t\u00e4\u00e4lt\u00e4.<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4 sivu kuvaa yleisimpi\u00e4 puheen ja nieluntoiminnan h\u00e4iri\u00f6it\u00e4. <\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":2724,"parent":937,"menu_order":287,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-template\/symptom-details-page-template.php","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/559"}],"collection":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=559"}],"version-history":[{"count":118,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/559\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15683,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/559\/revisions\/15683"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/937"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2724"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=559"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}