Ennen t\u00e4m\u00e4n sivun lukemista on hyv\u00e4 tarkistaa l\u00e4\u00e4k\u00e4rilt\u00e4, ovatko lyyhistymiskohtauksesi toiminnallisia. Jos lyyhistymiskohtaus on diagnosoitu idiopaattisiksi lyyhistymiskohtauksiksi tai kryptogeenisiksi lyyhistymiskohtauksiksi, voi sivuun perehtymisest\u00e4 olla hy\u00f6ty\u00e4. Jos lyyhistymiskohtaukset johtuvat esimerkiksi syd\u00e4nvaivasta tai epilepsiasta, l\u00e4\u00e4k\u00e4ri voi tarjota oireesta enemm\u00e4n tietoa. T\u00e4ll\u00f6in t\u00e4m\u00e4n sivun informaatio ei koske sinua.<\/p>\n\n\n\n
Toiminnallisella lyyhistymiskohtauksella tarkoitetaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kaatumista ilman havaittavaa tajunnan sumenemista. Yleens\u00e4 lyyhistymiskohtaus tapahtuu k\u00e4velless\u00e4 tai seistess\u00e4 ja ilman ennakkovaroitusta. Lyyhistymiskohtaukset ovat pelottavia. Ne aiheuttavat usein vammoja etenkin polviin, kyyn\u00e4rp\u00e4ihin ja kasvoihin.<\/p>\n\n\n\n
Lyyhistymiskohtauksille on useita syit\u00e4, kuten yksinkertainen kaatuminen, matala verenpaine ja epilepsia. Erityisesti alle 65-vuotiailla lyyhistymiskohtaus on kuitenkin melko usein toiminnallisen neurologinen oire. Sit\u00e4 voi toisinaan tarkastella ik\u00e4\u00e4n kuin hyvin lyhyen\u00e4 toiminnallisena kohtauksena eli ei-epileptisen\u00e4 kohtauksena.<\/a><\/p>\n\n\n\n Tuntemattomista syist\u00e4 johtuen yli 90 % lyyhistymiskohtauksista esiintyy naisilla. My\u00f6s miehille voi kuitenkin kehitty\u00e4 sama ongelma. Oire alkaa yleens\u00e4 45\u201355-vuoden i\u00e4ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on hieman my\u00f6hemmin, kuin muissa t\u00e4ll\u00e4 sivustossa kuvatuissa oireissa. Lyyhistymiskohtaukset voivat kuitenkin alkaa miss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 tahansa.<\/p>\n\n\n\n Lyyhistymiskohtauksista k\u00e4rsiv\u00e4t potilaat kuvailevat oirettaan seuraavasti:<\/p>\n\n\n\n \u201cK\u00e4velin vain ihan normaalisti ja mietin omia asioitani.\u201d<\/strong> Lyyhistymiskohtauksella tarkoitetaan yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4 kaatumista k\u00e4velless\u00e4 tai seistess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n \u201cSille ei ollut mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4.\u201d<\/strong> Yleens\u00e4 lyyhistymiskohtauksella ei ole tunnistettavaa laukaisijaa. Osa potilaista kertoo kuitenkin saavansa kohtauksen todenn\u00e4k\u00f6isemmin tietyiss\u00e4 tilanteissa, kuten portaiden yl\u00e4p\u00e4\u00e4ss\u00e4 tai ruuhkaisessa supermarketissa. T\u00e4m\u00e4 voi liitty\u00e4 \u201daistien ylikuormittumiseen\u201d, jota osa kokee n\u00e4iss\u00e4 tilanteissa (lis\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 alla).<\/p>\n\n\n\n \u201cK\u00e4velin normaalisi ja yht\u00e4kki\u00e4 olinkin maassa. En usko, ett\u00e4 menetin tajuntani.\u201d<\/strong> Toiminnallisista lyyhistymiskohtauksista k\u00e4rsiv\u00e4t potilaat eiv\u00e4t yleens\u00e4 muista itse kaatumista. He kuitenkin ovat tietoisia maahan osumishetkest\u00e4 tai hetkist\u00e4 muutama sekunti ennen osumaa. Esimerkiksi liukastumisessa kaatuva yleens\u00e4 muistaa kaatumistilanteen (usein hyvin tarkasti). Toiminnallinen lyyhistymiskohtaus eroaa my\u00f6s toiminnallisesta kohtauksesta, johon kuuluu tajunnan sumenemista.<\/p>\n\n\n\n \u201dP\u00e4\u00e4sin takaisin jaloilleni melko nopeasti.\u201d<\/strong> Toisin kuin epilepsiakohtauksen tai py\u00f6rtymisen j\u00e4lkeen, toiminnallisen lyyhistymiskohtauksen j\u00e4lkeen potilas p\u00e4\u00e4see takaisin jaloilleen melko nopeasti.<\/p>\n\n\n\n \u201cSatutan itse\u00e4ni toistuvasti.\u201d<\/strong> Vamma on toiminnallisen lyyhistymiskohtauksen tavallinen seuraus. Ranskassa lyyhistymiskohtauksesta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n nime\u00e4 \u201dmaladies de genius bleus\u201d <\/em>(sinisten polvien tauti), koska suuri osa lyyhistymiskohtauksista k\u00e4rsivist\u00e4 potilaista kaatuu polvilleen aiheuttaen mustelmia. Muita tyypillisi\u00e4 vammoja ovat ranteiden ja k\u00e4sien vammat sek\u00e4 kasvojen vammat. Lyyhistymiskohtauksessa potilas ei vajoa paikalleen (kuten py\u00f6rtymisess\u00e4). Sen sijaan h\u00e4n, nimen omaisesti, lyyhistyy maahan.<\/p>\n\n\n\n \u201dKaatumiset ovat saaneet minut pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ulos menemist\u00e4.\u201d <\/strong>On luonnollista, ett\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4t kaatumiset saavat potilaan pelk\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ulos menemist\u00e4. Kaatumiset voivat olla kivuliaita, mutta my\u00f6s aiheuttaa h\u00e4pe\u00e4\u00e4 ja nolostumista. Erityisesti potilaat kokevat nolostuttavana, kun muut tulevat apuun kaatumisen j\u00e4lkeen. Kaikissa kohtauksia aiheuttavissa vaivoissa potilaalle kehittyy usein ulos menemisen pelko. My\u00f6s toiminnallisista lyyhistymiskohtauksista k\u00e4rsiv\u00e4t potilaat pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t usein menn\u00e4 yksin ulos. T\u00e4m\u00e4 voi olla hyv\u00e4 ottaa huomioon sairauden hoidossa.<\/p>\n\n\n\n Toiminnallisiin lyyhistymiskohtauksiin liittyy hyvin ainutlaatuisia erityispiirteit\u00e4. On eritt\u00e4in ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 oireen taustalla olisi muu syy, jos oireisiin liittyy kaikki yll\u00e4 kuvatut elementit. T\u00e4llainen muu syy voisi olla esimerkiksi epilepsia tai syd\u00e4nvaiva,<\/p>\n\n\n\n Vanhemmilla ihmisill\u00e4 verenpaineen yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 lasku voi aiheuttaa lyyhistymiskohtauksen. L\u00e4\u00e4k\u00e4rit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t termej\u00e4 synkope <\/em>ja vasovagaalinen synkope<\/em> kuvaillessaan matalan verenpaineen aiheuttamaa py\u00f6rtymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Lyyhistymiskohtauksen tutkimuksessa saatetaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 syd\u00e4nfilmi\u00e4 ja pitk\u00e4aikaista syd\u00e4nfilmin seurantaa (Holter-tutkimus). Tavoitteena on lyyhistymiskohtauksen aikaisen toiminnan mittaaminen. on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4todenn\u00e4k\u00f6ist\u00e4, ett\u00e4 ainoana oireena esiintyv\u00e4t lyyhistymiskohtaukset johtuisivat epilepsiasta. Etenkin t\u00e4m\u00e4 on totta silloin, jos potilaalla ei esiinny mit\u00e4\u00e4n epilepsiatyyppi\u00e4 ennest\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Toisinaan lyyhistymiskohtaukset johtuvat polven tai lonkan ep\u00e4vakaudesta. Potilas saattaa my\u00f6s kompastella toistuvasti. Yleens\u00e4 potilas kuitenkin t\u00e4ll\u00f6in muistaa kaatumistapahtuman. Koko tilanne saattaa usein j\u00e4\u00e4d\u00e4 muistiin ik\u00e4\u00e4n kuin hidastettuna.<\/p>\n\n\n\n Vammat kuuluvat toiminnallisiin lyyhistymiskohtauksiin. Ne voivat pahimmillaan olla murtuneita luita tai katkenneita hampaita, mutta edes useat p\u00e4ivitt\u00e4iset lyyhistymiskohtaukset eiv\u00e4t johda hengenvaarallisiin vammoihin. Toiminnallinen lyyhistymiskohtaus eroaa n\u00e4in epilepsiasta ja jopa py\u00f6rtymisest\u00e4, joihin valitettavasti toisinaan liittyy vakavia vammoja.<\/p>\n\n\n\n Toiminnallisessa lyyhistymiskohtauksessa potilas ei aidosti menet\u00e4 tajuntaansa, joten keho ei j\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin ilman suojaa. Kohtauksessa on kyse enemm\u00e4nkin tietoisuuden menett\u00e4misen\u00e4, joten keho on osittain suojattu. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 potilas nimenomaan lyyhistyy lyyhistymiskohtauksessa ennemmin kuin kaatuu. Potilas voi my\u00f6s usein (ei aina) v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 tielleen osuvia huonekaluja ja muita esteit\u00e4 lyyhistymiskohtauksen aikana.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4ll\u00e4 sivulla tarjotaan yleistietoa toiminnallisen lyyhistymiskohtausten synnyst\u00e4<\/p>\n\n\n\n Toiminnallisiin lyyhistymiskohtauksiin liittyy viel\u00e4 paljon sellaista, mit\u00e4 tutkijat eiv\u00e4t ymm\u00e4rr\u00e4. Joillain potilailla kohtaukset ovat todellakin kryptogeenisi\u00e4 eli l\u00e4\u00e4k\u00e4reill\u00e4 ei ole k\u00e4sityst\u00e4 niiden aiheuttajista. T\u00e4llaisissa tapauksissa ei oireita voida varmuudella todeta toiminnallisiksi, mutta toiminnallisen oireen mahdollisuutta ei voida sulkea poiskaan.<\/p>\n\n\n\n Joskus potilaan oireissa voi olla piirteit\u00e4, joita tavataan muissa toiminnallisissa oireyhtymiss\u00e4. T\u00e4llaisia toiminnallisten oireiden piirteit\u00e4 ovat esimerkiksi seuraavat:<\/strong><\/p>\n\n\n\n \u2022 Osalla toiminnallisia kohtauksia saavista potilaista kohtaukset voivat muuttua lyyhistymiskohtauksiksi parantumisen my\u00f6t\u00e4. Toisinaan lyyhistymiskohtaukset taas kehittyv\u00e4t toiminnallisiksi kohtauksiksi. T\u00e4llainen esimerkki on t\u00e4lt\u00e4 sivustolta l\u00f6ytyv\u00e4 Maryn englanninkielinen tarina.<\/p>\n\n\n\n \u2022 Osalla toiminnallisesta raajaheikkoudesta<\/a> k\u00e4rsivist\u00e4 potilaista esiintyy lyyhistymiskohtauksia, kun heikko jalka \u201dantaa periksi\u201d. Vaikka t\u00e4t\u00e4 voisi kutsua tavalliseksi kaatumiseksi, potilas kokee usein liev\u00e4\u00e4 heikotusta ja huomaa seuraavaksi olevansa maassa. Se, ett\u00e4 kaatumistapahtuma ei j\u00e4\u00e4 muistiin, liittyy enemm\u00e4n lyyhistymiskohtaukseen.<\/p>\n\n\n\n \u2022 Monet toiminnallista lyyhistymiskohtauksista k\u00e4rsiv\u00e4t tuntevat olonsa oudoksi ennen kohtausta. Toisinaan t\u00e4m\u00e4 voi olla ajatuksen sumentumista, joka liittyy dissosiaat<\/a>i<\/a>oks<\/a>i kutsuttuun oireeseen (katso lis\u00e4tietoa oireen omalta sivulta). <\/p>\n\n\n\n \u2022 Osalla lyyhistymiskohtauksia esiintyy vain kodin ulkopuolella. Jos kohtaukset johtuisivat epilepsiasta tai syd\u00e4nvaivasta, niit\u00e4 esiintyisi sattumanvaraisesti.<\/p>\n\n\n\n \u2022 Lyyhistymiskohtausten hoito toiminnallisina oireina voi auttaa osaa potilaista, vaikka lyyhistymiskohtaukset ovat yleens\u00e4 vaikeasti ratkaistava ongelma.<\/p>\n\n\n\n Seuraava esimerkki kuvaa toiminnalliseen lyyhistymiskohtaukseen johtavaa tapahtumaketjua:<\/strong><\/p>\n\n\n\n Potilas liukastuu, py\u00f6rtyy tai kaatuu. T\u00e4m\u00e4n aiheuttama s\u00e4ik\u00e4ht\u00e4minen tai shokki herkist\u00e4\u00e4 hermoston tuleville kaatumisille.<\/p>\n\n\n\n Satunnainen toiminnallinen kohtaus seistess\u00e4 tai k\u00e4velless\u00e4 tai huimauksen tunne johtaa toiseen kaatumiseen. T\u00e4ll\u00e4 kertaa kyseess\u00e4 on toiminnallinen lyyhistymiskohtaus, joka aiheuttaa uuden s\u00e4ik\u00e4hdyksen tai shokin.<\/p>\n\n\n\n Aivotieteellisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta potilaan keho ja hermosto on nyt viritetty saamaan yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 lyyhistymiskohtauksia. Kaikki my\u00f6hemm\u00e4t kaatumiset vahvistavat hermostoon kehittynytt\u00e4 herkkyytt\u00e4. Kaatumiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarvitse mit\u00e4\u00e4n laukaisevaa tekij\u00e4\u00e4, vaan voivat esiinty\u00e4 satunnaisesti. Kuten muutkin toiminnalliset oireet, my\u00f6s toiminnalliset lyyhistymiskohtaukset ovat aitoja ja oikeita. Ne eiv\u00e4t johdu siit\u00e4, ett\u00e4 potilas haluaa kaatua tahallaan.<\/p>\n\n\n\n Toiminnallisista lyyhistymiskohtauksista k\u00e4rsiv\u00e4 potilas voi kehitt\u00e4\u00e4 pelon tulevista kaatumisista. Pelko itsess\u00e4\u00e4n riitt\u00e4\u00e4 lis\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n uusien kaatumisten todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4. Osalle potilaista kehittyy noidankeh\u00e4, jossa kaatuminen lis\u00e4\u00e4 kaatumisten pelkoa, mik\u00e4 vastaavasti kasvattaa tulevien kaatumisten todenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Osa potilaista kertoo, ett\u00e4 joinain p\u00e4ivin\u00e4 he tiet\u00e4v\u00e4t lyyhistymiskohtauksen olevan todenn\u00e4k\u00f6isempi. He eiv\u00e4t tied\u00e4 tarkalleen, milloin kohtaus tapahtuu. Itse kaatuminen on kamalaa, mutta j\u00e4lkeenp\u00e4in heill\u00e4 on tunne, ett\u00e4 uutta kohtausta ei tule en\u00e4\u00e4 samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 tai esimerkiksi samalla viikolla.<\/p>\n\n\n\n Diagnoosin ymm\u00e4rt\u00e4minen<\/strong> Kuten muissakin toiminnallisissa oireissa ja h\u00e4iri\u00f6iss\u00e4, my\u00f6s toiminnallisessa lyyhistymiskohtauksessa diagnoosin ymm\u00e4rt\u00e4minen on hoidon ensimm\u00e4inen askel. Toiminnalliset lyyhistymiskohtaukset ovat yksin\u00e4\u00e4n tarpeeksi ik\u00e4vi\u00e4. Jos niiden lis\u00e4ksi murehtii siit\u00e4, johtuvatko oireet epilepsiasta tai syd\u00e4nvaivasta, toiminnalliset lyyhistymiskohtaukset todenn\u00e4k\u00f6isesti pahenevat.<\/p>\n\n\n\n On hyv\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 toiminnalliset lyyhistymiskohtaukset ovat suhteellisen tavallinen l\u00e4\u00e4ketieteellinen vaiva. Kokeneet l\u00e4\u00e4k\u00e4rit osaavat tunnistaa sen v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti, eik\u00e4 toiminnallista lyyhistymiskohtausta voi sekoittaa mihink\u00e4\u00e4n muuhun sairauteen tai vaivaan.<\/p>\n\n\n\n Varoitusoireiden tunnistaminen<\/strong> Tapahtuvatko toiminnalliset lyyhistymiskohtaukset tietyiss\u00e4 tilanteissa?<\/strong><\/p>\n\n\n\n Pienell\u00e4 osalla potilaista esiintyy lyyhistymiskohtauksia vain kodin ulkopuolella. Ilmi\u00f6 on sama, kuin paniikkikohtauksista k\u00e4rsivill\u00e4 potilailla, jotka saavat kohtauksia vain poistuessaan kotinsa turvasta.<\/p>\n\n\n\n Jos varoitusoireita ei ole<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kuten muissa toiminallisissa kohtauksissa, my\u00f6s toiminnallisiin lyyhistymiskohtauksiin voi liitty\u00e4 varoitusoireita, joita potilas ei havaitse itse. T\u00e4ll\u00f6in ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t ihmiset saattavat huomata muutoksia potilaassa juuri ennen kohtausta. T\u00e4llaisia oireita voi olla \u201dhiljaiseksi meneminen\u201d tai \u201cnukahtaminen silm\u00e4t auki\u201d, johon liittyy lasittunut katse. Jos yst\u00e4v\u00e4t tai perheenj\u00e4senet huomaavat t\u00e4llaisia dissosiatiivisia oireita<\/a>, heit\u00e4 voi pyyt\u00e4\u00e4 kertomaan niist\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in potilas voi oppia tunnistamaan varoitusoireisiin liittyvi\u00e4 tuntemuksia.<\/p>\n\n\n\n Osaan dissosiatiivista oireista kuuluu se, ettei potilas itse huomaa kohtausta edelt\u00e4v\u00e4\u00e4 tajunnan sumentumista. N\u00e4in ollen osa dissosiatiivista oireista k\u00e4rsivist\u00e4 potilaista tarvitsee hiukan harjoitusta oppiakseen tunnistamaan dissosiatiiviset oireet.<\/p>\n\n\n\n Suurimmalla osalla toiminnallisista lyyhistymiskohtauksista k\u00e4rsivist\u00e4 potilaita ei esiinny mink\u00e4\u00e4nlaisia varoitusoireita. Toiminnallisia lyyhistymiskohtauksia my\u00f6s tapahtuu sattumanvaraisesti kaikkialla, jopa kotona. T\u00e4ll\u00f6in voi vaikuttaa silt\u00e4, ettei lyyhistymiskohtauksiin ole mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hoitoa. Hoitoa ei tunnu l\u00f6ytyv\u00e4n, vaikka potilas ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4ksyy saamansa toiminnallisen oireen diagnoosin. Muita mahdollisia hoitomuotoja ovat esimerkiksi:<\/p>\n\n\n\nMitk\u00e4 ovat toiminnallisen lyyhistymiskohtauksen tyypilliset piirteet?<\/h3>\n\n\n\n
Miten toiminnalliset lyyhistymiskohtaukset todetaan?<\/h3>\n\n\n\n
Johtaako toiminnallinen lyyhistymiskohtaus vakavaan vammautumiseen?<\/h3>\n\n\n\n
Mik\u00e4 toiminnalliset lyyhistymiskohtaukset aiheuttaa?<\/h3>\n\n\n\n
Miten toiminnallista lyyhistymiskohtausta hoidetaan?<\/h3>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n
Useimmilla toiminnallisista lyyhistymiskohtauksista k\u00e4rsivill\u00e4 potilailla ei esiinny varoitusoireita tai niit\u00e4 esiintyy vain muutaman ensimm\u00e4isen kohtauksen yhteydess\u00e4. Toisinaan varoitusoireet voi oppia tunnistamaan. N\u00e4it\u00e4 voi olla dissosiatiiviset oireet tai kehon merkit siit\u00e4, ett\u00e4 se on menossa \u201dh\u00e4lytystilaan\u201d. T\u00e4llaisia oireita voivat olla esimerkiksi syd\u00e4men tykytys ja kuumottava tunne. Jos toiminnalliseen lyyhistymiskohtaukseen liittyy edes muutaman sekunnin mittainen varoitusoire, voi oireen pident\u00e4mist\u00e4 harjoitella harhauttamistekniikoita k\u00e4ytt\u00e4en. T\u00e4t\u00e4 samaa hoitokeinoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n toiminnallisten kohtauksien hoidossa.<\/a><\/p>\n\n\n\nJos yll\u00e4 mainitut keinot eiv\u00e4t auta<\/h3>\n\n\n\n