{"id":570,"date":"2020-11-29T14:21:39","date_gmt":"2020-11-29T14:21:39","guid":{"rendered":"https:\/\/ftd.cognihealth.in\/?page_id=570"},"modified":"2024-11-01T14:12:11","modified_gmt":"2024-11-01T14:12:11","slug":"functional-dystonia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/symptoms\/fnd-symptoms\/functional-dystonia\/","title":{"rendered":"Toiminnallinen dystonia"},"content":{"rendered":"\n<h3>Mit\u00e4 toiminnallinen dystonia on?<\/h3>\n\n\n\n<div class=\"wp-container-3 wp-block-columns\">\n<div class=\"wp-container-1 wp-block-column\" style=\"flex-basis:66.66%\">\n<p>Toiminnallinen dystonia esiintyy potilailla tyypillisesti joko nyrkkiin puristuneena k\u00e4ten\u00e4 tai kaartuneina sormina.<\/p>\n\n\n\n<p>Toinen tavallinen toiminnalliseen dystoniaan liittyvi\u00e4 ongelma on nilkan k\u00e4\u00e4ntyminen sis\u00e4\u00e4np\u00e4in. Nilkka saattaa my\u00f6s samalla osoittaa alasp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n<p>Potilaan voi olla vaikeaa tai mahdotonta muuttaa n\u00e4it\u00e4 asentoja. <\/p>\n\n\n\n<p>Oheisissa kuvissa n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n, kuinka fiksoituneita asennot voivat olla:<\/p>\n\n\n\n<p>Toisinaan ongelma on v\u00e4liaikainen ja ajoittainen (kramppi). Toiminnallinen dystonia\/ fiksoitunut dystonia tarkoittaa tilannetta, jossa oire on pitk\u00e4aikainen ja jatkuva.<\/p>\n\n\n\n<h3>Mist\u00e4 toiminnallinen dystonia johtuu?<\/h3>\n\n\n\n<p>Aivoista l\u00f6ytyy kehon ja raajojen \u201dkartta\u201d.<\/p>\n\n\n\n<p>Yksinkertaistettuna t\u00e4m\u00e4 kartta on h\u00e4iriintynyt toiminnallisessa dystoniassa. T\u00e4h\u00e4n on useita syit\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in aivot luulevat, ett\u00e4 kaartuvat sormet tai nyrkkiin puristettu k\u00e4si on raajan normaali asento. Potilas kuitenkin tiet\u00e4\u00e4, ettei asento ole normaali.<\/p>\n\n\n\n<p>Vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi fyysinen sairaus, raajaheikkous ja liikuntakyvytt\u00f6myys voivat v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 aivojen karttaa kehosta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kuntoutuksen haasteena on aivojen uudelleenkouluttaminen tavalla, jossa raajojen asento palaa normaaliksi kehon kartassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Alla olevassa videossa toiminnallisesta dystoniaa sairastava potilas kuvaa raajansa asentoa silm\u00e4t kiinni. Silm\u00e4t kiinni kuvattuna raajan asento tuntuu normaalilta, vaikka se ei sit\u00e4 ole. Raajan k\u00e4\u00e4nt\u00e4minen oikeaan asentoon saattaa synnytt\u00e4\u00e4 mielikuvan siit\u00e4, ett\u00e4 raaja onkin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 asennossa. T\u00e4m\u00e4 kuvaa sit\u00e4, kuinka kehon kartta voi olla v\u00e4\u00e4ristynyt toiminnallisessa dystoniassa. <\/p>\n<\/div>\n\n\n\n<div class=\"wp-container-2 wp-block-column\" style=\"flex-basis:33.33%\">\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" width=\"188\" height=\"142\" src=\"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/Treatment-of-tremor-image-3-1.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-662\"\/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" width=\"234\" height=\"151\" src=\"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/FD-Image-2.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-572\"\/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" width=\"264\" height=\"198\" src=\"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/FD-Image-3.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-573\"\/><\/figure>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-image size-large\"><img loading=\"lazy\" width=\"226\" height=\"201\" src=\"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/wp-content\/uploads\/2020\/11\/FD-Image-4.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-574\"\/><\/figure>\n<\/div>\n<\/div>\n\n\n\n<figure class=\"wp-block-embed-youtube wp-block-embed is-type-video is-provider-youtube wp-embed-aspect-4-3 wp-has-aspect-ratio\"><div class=\"wp-block-embed__wrapper\">\n<iframe loading=\"lazy\" title=\"Functional ankle dystonia - &#039;although I can see its bent, with my eyes closed it feels straight&#039;\" width=\"745\" height=\"559\" src=\"https:\/\/www.youtube.com\/embed\/Ps33iCwfuVw?feature=oembed\" frameborder=\"0\" allow=\"accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share\" referrerpolicy=\"strict-origin-when-cross-origin\" allowfullscreen><\/iframe>\n<\/div><\/figure>\n\n\n\n<h3>P\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyydet monimuotoisen kipuoireyhtym\u00e4n (CRPS) kanssa<\/h3>\n\n\n\n<p>Toiminnallisen dystonian oireet ovat osittain <a href=\"\/fi\/symptoms\/common-associated-symptoms\/complex-regional-pain-syndrome\/\" data-type=\"URL\" data-id=\"\/fi\/symptoms\/common-associated-symptoms\/complex-regional-pain-syndrome\/\">p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 monimuotoisen kipuoireyhtym\u00e4n (CRPS) oireiden kanssa. <\/a>Lis\u00e4tietoja monimuotoisesta kipuoireyhtym\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy omalta sivultaan t\u00e4lt\u00e4 sivustolta.<\/p>\n\n\n\n<p>Monimuotoisessa kipuoireyhtym\u00e4ss\u00e4 (CRPS) raajaan kehittyy s\u00e4rky\u00e4, joka ei parane ja saattaa jopa pahentua, vaikka sen aiheuttanut vamma on parantunut. Toiminnallinen dystonia on yksi kipuoireyhtym\u00e4\u00e4n liittyvist\u00e4 oireista.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiminnalliseen dystoniaan liittyy tavallisesti kipua. Toiminnallinen dystonia on kuitenkin mahdollinen my\u00f6s ilma kipua.<\/p>\n\n\n\n<h3>Miten toiminnallinen dystonia todetaan?<\/h3>\n\n\n\n<p>Dystonian mahdollisiin aiheuttajiin perehtyneen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin tulisi tehd\u00e4 toiminnallisen dystonian diagnoosi.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiminnallinen dystonia alkaa usein yll\u00e4tt\u00e4en, mutta voi my\u00f6s kehitty\u00e4 asteittain. Se voi kehitty\u00e4 esimerkiksi seuraavien tilanteiden j\u00e4lkeen:<\/p>\n\n\n\n<ul><li><strong>Raajan vammautuminen tai kipu. <\/strong>Kuten aiemmin mainittiin, toiminnallinen dystonia voi esiinty\u00e4 monimuotoisen kipuoireyhtym\u00e4n osana.<\/li><li><strong>Pitk\u00e4kestoisen liikuntakyvytt\u00f6myys. <\/strong>Dystonia esiintyy t\u00e4ll\u00f6in erityisesti toiminnallisen raajaheikkouden yhteydess\u00e4.<\/li><li><strong>Liev\u00e4n dystonian pahentuminen. <\/strong>Muun syyn aiheuttama kehon liev\u00e4 dystonia voi pahentua toiminnallisen dystonian seurauksena.<\/li><\/ul>\n\n\n\n<p>Aikuisilla, joilla ei ole aiemmin esiintynyt dystonian oireita, mutta joilla dystonia alkaa yll\u00e4tt\u00e4en, oire on eritt\u00e4in todenn\u00e4k\u00f6isesti toiminnallinen. T\u00e4m\u00e4 on totta varsinkin siin\u00e4 tapauksessa, jos oire alkaa muiden toiminnallisten neurologisten oireiden yhteydess\u00e4. T\u00e4llaisessa tapauksessa dystonia muistuttaa yll\u00e4 olevia kuvia.<\/p>\n\n\n\n<h3>Miten toiminnallinen dystonia eroaa dystonian muista muodoista?<\/h3>\n\n\n\n<p>Dystonia on neurologinen termi ep\u00e4normaalille ja pitk\u00e4kestoiselle lihassupistukselle, joka aiheuttaa muutoksen ruumiin asennossa.<\/p>\n\n\n\n<p>Dystonioita on monenlaisia. Esimerkiksi kirjoittajan kramppi, kervikaalinen dystonia eli torticollis ja yleistynyt dystonia. Dystonia voi my\u00f6s esiinty\u00e4 monen neurologisen sairauden oireena.<\/p>\n\n\n\n<p>Osa n\u00e4ist\u00e4 dystonioista, esimerkiksi kirjoittajan kramppi, ei liity aivoja vaurioittavaan sairauteen. Miksi sit\u00e4 ei siis sanota toiminnalliseksi oireeksi?<\/p>\n\n\n\n<p>On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 huomioida, ett\u00e4 toiminnalliset oireet ovat aitoja ja ne liittyv\u00e4t ongelmaan hermoston toiminnassa.<\/p>\n\n\n\n<p>Toisin kuin useissa aivosairauksissa, toiminnallisiin oireisiin liittyy kuitenkin parantumisen mahdollisuus. Toiminnallisen dystonian oireet voivat helpottua esimerkiksi hypnoosin ja fysioterapian avulla. Muihin dystonian muotoihin t\u00e4llaiset hoitokeinot eiv\u00e4t auta.<\/p>\n\n\n\n<p>Lis\u00e4ksi kirjoittajan krampista k\u00e4rsivill\u00e4 ei esiinny muita t\u00e4ll\u00e4 sivustolla kuvattuja toiminnallisia oireita. Sen sijaan toiminnallisesta dystoniasta k\u00e4rsivill\u00e4 potilailla muut toiminnalliset oireet ovat tavallisia.<\/p>\n\n\n\n<p>Kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 toiminnallinen dystonia on hyv\u00e4 esimerkki siit\u00e4, kuinka vaikeaa ja jopa perusteetonta on jakaa ongelmia elimellisiin sairauksiin kuuluviksi ja niihin kuulumattomiksi.<\/p>\n\n\n\n<h3>Miten toiminnallista dystonia hoidetaan?<\/h3>\n\n\n\n<p>Tutustu t\u00e4m\u00e4n sivuston <a href=\"\/fi\/treatment-2\/\" data-type=\"URL\" data-id=\"\/fi\/treatment-2\/\">hoitoja<\/a> k\u00e4sitteleviin osiin.<\/p>\n\n\n\n<p><strong>Koetko saaneesi oikean diagnoosin?<\/strong><\/p>\n\n\n\n<p><br \/>On v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4, ett\u00e4 potilas kokee saaneensa oikean diagnoosin. Muuten seuraavaksi ehdotetut itsehallinta- ja itsehoito-ohjeet on hankala ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<strong><\/strong><\/p>\n\n\n\n<p>Jos potilas kokee toiminnallisten dystonian diagnoosin v\u00e4\u00e4r\u00e4ksi, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 tarkastella diagnoosin antamisperusteita. Yleens\u00e4 taudinkuva vastaa toiminnallisten dystonian tavallisia piirteit\u00e4. Diagnoosin tehneen l\u00e4\u00e4k\u00e4rin kanssa voi keskustella diagnoosista tarkemmin. Rehellinen keskustelu diagnoosiin liittyvist\u00e4 ep\u00e4ilyist\u00e4 voi auttaa tilanteen ymm\u00e4rt\u00e4misess\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<p>Toiminnallinen dystonia ei vaadi stressi\u00e4 lauetakseen. Itse asiassa toiminnallinen dystonia on selkeimmin havaittavissa, kun potilas on rauhallinen. Mik\u00e4li l\u00e4\u00e4k\u00e4ri ehdotti oireiden liittyv\u00e4n stressiin, diagnoosi voi tuntua v\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4 stressitt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 el\u00e4m\u00e4ntilanteessa. T\u00e4ll\u00f6in kyseess\u00e4 on voinut olla v\u00e4\u00e4rink\u00e4sitys. Stressi on todettu toiminnallisen dystonian oireiden syntytekij\u00e4ksi, mutta se on vain yksi tekij\u00e4 muiden joukossa. El\u00e4m\u00e4ntilanteen stressitekij\u00e4t, tai niiden puute, eiv\u00e4t vaikuta toiminnallisen dystonian syntyyn.<\/p>\n\n\n\n<h3><strong>Fysioterapiaharjoituksia toiminnallisen dystonian hoitoon<\/strong><\/h3>\n\n\n\n<p>Parhaiten toiminnallisen dystonian hoitoon soveltuvia harjoituksia kehitet\u00e4\u00e4n edelleen.<\/p>\n\n\n\n<p>Yleisesti dystonisen raajan liikuttaminen on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4\u00e4, vaikka fiksoituneen raajan liikuttaminen voikin olla haasteellista.<\/p>\n\n\n\n<p>Osa seuraavista harjoituksista voi auttaa.<\/p>\n\n\n\n<ul><li>Istuma- ja seisoma-asennon vaihtelu<\/li><li>Monimuotoisen kipuoireyhtym\u00e4n hoidossa k\u00e4ytetyt raajan poisherkist\u00e4mistekniikat.<\/li><li>Raajan tarkastelu peilist\u00e4 antaa aivoille viestin raajan virheasennosta. Osa potilaista kertoo, ett\u00e4 he kokevat jalkansa olevan oikeassa asennossa vaikkei se ole.<\/li><li>Peilin hy\u00f6dynt\u00e4minen aivojen \u201dhuijaamisessa\u201d ajatukseen, ett\u00e4 ep\u00e4normaali k\u00e4si tai joka onkin normaali. Samaa harjoitusta hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n aavekivun ja monimuotoisen kipuoireyhtym\u00e4n hoidossa.<\/li><li>Mielikuvaharjoittelu, jossa kuvitellaan raaja normaalissa asennossa<\/li><\/ul>\n\n\n\n<h3>Muita hoitomuotoja<\/h3>\n\n\n\n<p>Tutustu t\u00e4m\u00e4n sivuston <a href=\"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/en\/symptoms\/common-associated-symptoms\/\" data-type=\"page\" data-id=\"598\">hoitomuotoja<\/a> k\u00e4sitteleviin osiin saadaksesi lis\u00e4tietoa mahdollisista oireitasi vastaavista hoidoista.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator\"\/>\n\n\n\n<p><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>T\u00e4m\u00e4 kuvaa pitk\u00e4aikaista lihaksen supistumista, joka voi olla toiminnallisen h\u00e4iri\u00f6n osa. <\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"parent":937,"menu_order":278,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-template\/symptom-details-page-template.php","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/570"}],"collection":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=570"}],"version-history":[{"count":173,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/570\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15623,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/570\/revisions\/15623"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/937"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=570"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}