{"id":647,"date":"2020-12-01T04:39:21","date_gmt":"2020-12-01T04:39:21","guid":{"rendered":"https:\/\/ftd.cognihealth.in\/?page_id=647"},"modified":"2024-11-01T03:45:58","modified_gmt":"2024-11-01T03:45:58","slug":"investigations","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/treatment\/investigations\/","title":{"rendered":"Tutkimukset"},"content":{"rendered":"\n

On tavallista, ett\u00e4 toiminnallisesta neurologisesta oireesta k\u00e4rsiv\u00e4t potilas ep\u00e4ilee saaneensa v\u00e4\u00e4r\u00e4n diagnoosin. T\u00e4lt\u00e4 sivustolta l\u00f6ytyv\u00e4 sivu \u201dV\u00e4\u00e4r\u00e4 diagnoosi?<\/a>\u201d k\u00e4sittelee aihetta tarkemmin.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 tutkimuksia k\u00e4sittelev\u00e4 sivu on sijoitettu tarkoituksella hoitoa k\u00e4sittelevien sivujen yhteyteen. Toiminnallisista neurologisista oireista k\u00e4rsiv\u00e4t potilaat voivat olla h\u00e4mmentyneit\u00e4 siit\u00e4, mit\u00e4 heid\u00e4n tutkimuksistaan lopulta l\u00f6ydettiin. L\u00e4\u00e4k\u00e4ri on saattanut mainita jonkinlaisista \u201dpoikkeavuuksista\u201d ja voi olla hyv\u00e4 saada niille tarkempi selitys.<\/p>\n\n\n\n

Kuvissa n\u00e4kyv\u00e4t valkean aineen muutokset, pistem\u00e4iset muutokset, signaalilis\u00e4 tai pienten suonten muutokset<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Aivokuvissa voi n\u00e4ky\u00e4 pieni\u00e4 valkoisia pisteit\u00e4 aivojen keskell\u00e4. N\u00e4m\u00e4 aiheuttavat paljon h\u00e4mmennyst\u00e4 ja niille on monta nime\u00e4. Nimi\u00e4 ovat esimerkiksi signaalilis\u00e4, valkean aineen muutokset ja pienten suonten muutokset.<\/p>\n\n\n\n

Valkoisia pisteit\u00e4 alkaa ilmesty\u00e4 terveill\u00e4 ihmisill\u00e4 kiihtyv\u00e4ll\u00e4 tahdilla ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4. Normaali tahti on noin yksi valkoinen t\u00e4pl\u00e4 vuosikymmeness\u00e4. 35-vuotiaalla on yleens\u00e4 kolmesta nelj\u00e4\u00e4n t\u00e4pl\u00e4\u00e4 ja 55-vuotiaalla viidest\u00e4 kuuteen. Yli 60-vuotiailla valkoisia t\u00e4pli\u00e4 voi olla huomattavasti enemm\u00e4n. Valkoiset t\u00e4pl\u00e4t ovat v\u00e4h\u00e4n kuin harmaita hiuksia.<\/p>\n\n\n\n

Valkoiset t\u00e4pl\u00e4t ovat todenn\u00e4k\u00f6isempi\u00e4 tupakoijilla ja korkean verenpaineen yhteydess\u00e4. Tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s, ett\u00e4 migreeni tai masennus tekee niist\u00e4 yleisempi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toiminnallisen heikkouden tai turtumisen kaltaisista oireista k\u00e4rsivill\u00e4 potilailla valkoisten pisteiden tulkinta voi vaikeutua. Heikkous ja turtuminen ovat my\u00f6s MS-taudin oireita.<\/p>\n\n\n\n

MS-taudissa aivokuvissa n\u00e4kyy paljon valkoisia pisteit\u00e4. Niit\u00e4 on paikoissa, joihin pisteit\u00e4 ei yleens\u00e4 tule pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n i\u00e4n my\u00f6t\u00e4. Radiologille voi olla selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kuvissa n\u00e4kyv\u00e4t t\u00e4pl\u00e4t liittyv\u00e4t ik\u00e4\u00e4n, eik\u00e4 potilaalla ole MS-tautiin liittyvi\u00e4 muutoksia. H\u00e4n saattaa kuitenkin kirjoittaa monitulkintaisen raportin, josta ei voi varmuudella sanoa, ovatko l\u00f6yd\u00f6kset normaaleja vai poikkeavia.<\/p>\n\n\n\n

Toisinaan radiologit ovat yksimielisi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 kuvauksen tulos on ep\u00e4selv\u00e4. Toisinaan yksi radiologi sanoo l\u00f6yd\u00f6ksen olevan normaali ja toinen on ep\u00e4varma.<\/p>\n\n\n\n

Joskus potilaalta otetaan selk\u00e4ydinnesten\u00e4yte. Siit\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, onko hermostossa viitteit\u00e4 tulehduksesta.<\/p>\n\n\n\n

Selk\u00e4rangan kuvien poikkeavuudet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Toinen h\u00e4mmennyst\u00e4 aiheuttava tutkimus voi olla selk\u00e4rangan kuvantaminen.<\/p>\n\n\n\n

Samoin, kuin aivojen \u201cvalkoisen aineen t\u00e4pliss\u00e4\u201d, my\u00f6s selk\u00e4rangassa tapahtuu muutoksia ik\u00e4\u00e4ntymisen my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Nelj\u00e4\u00e4nkymmeneen ik\u00e4vuoteen menness\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikilla on \u201drappeumamuutoksia\u201d selk\u00e4rangassaan. Tutkimukset ovat osoittavat, ett\u00e4 jopa varsin mittavat selk\u00e4rangan muutokset voivat olla oireettomia.<\/p>\n\n\n\n

On totta, ett\u00e4 suurimmalta osalta selk\u00e4rangan kivusta k\u00e4rsivist\u00e4 potilaista ei l\u00f6ydy oireita selitt\u00e4vi\u00e4 rakenteellisia poikkeamia.<\/p>\n\n\n\n

Usein selk\u00e4rangan kuvien tuloksissa on kuitenkin huolestuttavalta kuulostavia l\u00f6yd\u00f6ksi\u00e4, kuten \u201drappeumamuutoksia\u201d tai \u201dv\u00e4lilevyn pullistuma\u201d. Molemmat l\u00f6yd\u00f6kset viittaavat siihen, ett\u00e4 selk\u00e4rangassa on tapahtunut muutoksia. Kuitenkin kaikki n\u00e4m\u00e4 l\u00f6yd\u00f6kset voivat, vakavuudestaan ja potilaan i\u00e4st\u00e4 riippuen, olla t\u00e4ysin normaaleja.<\/p>\n\n\n\n

Usein t\u00e4rkein kysymys on, onko kuvissa viitteit\u00e4 hermojuurten tai selk\u00e4ytimen pinteest\u00e4. Melko usein toiminnallisista oireista k\u00e4rsivill\u00e4 potilailta l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n hermojuurten tai selk\u00e4ytimen pinteit\u00e4, mutta potilailla ei ole mit\u00e4\u00e4n niiden aiheuttamia oireita. Neurologi tai kirurgi hakee tutkimalla ja kyselem\u00e4ll\u00e4 n\u00e4iden l\u00f6yd\u00f6sten ja potilaan oireiden v\u00e4list\u00e4 yhteytt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Alla oleva taulukko esitt\u00e4\u00e4 kaikkien selk\u00e4rangan rappeumamuutoksia tutkineiden tutkimusten tuloksia terveill\u00e4 ja oireettomilla henkil\u00f6ill\u00e4. N\u00e4m\u00e4 l\u00f6yd\u00f6kset ovat todella tavallisia.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
MRI findings in 3110 healthy people. Brinjikiji et al. American Journal of Neuroradiology 2015<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Monet potilaat ja l\u00e4\u00e4k\u00e4rit uskovat potilaan diagnoosin ratkeavan aivoja ja selk\u00e4rankaa kuvaamalla. T\u00e4m\u00e4 ei pid\u00e4 paikkaansa. Normaalien ja v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isten muutosten raportointi potilaalle voi olla jopa vahingollista. Potilalle voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 mielikuva kehostaan vaurioituneena ja ilman paranemisen mahdollisuutta, vaikka l\u00f6yd\u00f6ksill\u00e4 ei olisi mit\u00e4\u00e4n merkityst\u00e4 oireiden kannalta.<\/p>\n\n\n\n

Aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4 (EEG)<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kohtausoireita saava potilas saatetaan l\u00e4hett\u00e4\u00e4 aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4\u00e4n oireiden tutkimiseksi. Aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4 voi oikein k\u00e4ytettyn\u00e4 auttaa joitain potilaita. Se voi my\u00f6s toisinaan johtaa diagnosointia harhaan.<\/p>\n\n\n\n

Yksinkertaisesti sanottuna: monen epilepsiapotilaan aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4 on normaali, elleiv\u00e4t he saa epileptist\u00e4 kohtausta juuri tutkimuksen aikana.<\/p>\n\n\n\n

Monilla toiminnallisista kohtauksista k\u00e4rsivist\u00e4 potilaista voi olla pieni\u00e4, ep\u00e4olennaisia, poikkeavuuksia aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4ss\u00e4\u00e4n. Samanlaisia pieni\u00e4 poikkeamia voi esiinty\u00e4 my\u00f6s muulla v\u00e4est\u00f6ll\u00e4. Toisinaan toiminnallisista kohtauksista k\u00e4rsivill\u00e4 potilailla voi olla selke\u00e4sti poikkeava aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4, vaikka he eiv\u00e4t saisi kohtausta tutkimuksen aikana. Sek\u00e4\u00e4n ei tarkoita, ett\u00e4 oireet johtuisivat epilepsiasta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

Ainoa keino diagnosoida epilepsia aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4st\u00e4 luotettavasti on tutkia potilas epilepsiakohtauksen aikana.<\/p>\n\n\n\n

Useimmissa tapauksissa t\u00e4m\u00e4 ei ole mahdollista. Epilepsia diagnosoidaan edelleen p\u00e4\u00e4asiassa potilaan kertoman pohjalta. My\u00f6s toiminnalliset kohtaukset diagnosoidaan samalla tavalla.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 tutkimukset voivat kertoa oireiden taustasta? <\/p>\n","protected":false},"author":65,"featured_media":0,"parent":1012,"menu_order":290,"comment_status":"closed","ping_status":"closed","template":"page-template\/symptom-details-page-template.php","meta":[],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/647"}],"collection":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/65"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=647"}],"version-history":[{"count":115,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/647\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":15614,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/647\/revisions\/15614"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/pages\/1012"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/pre-prod.neurosymptoms.org\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=647"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}